Hei, me tutkitaan luontoa!
Artikkeli tuotettu yhteistyössä Kidijobin kanssa.
”Ympäristökasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimimista ympäristössä sekä ohjata heitä kohti kestävää elämäntapaa. Ympäristökasvatus sisältää kolme ulottuvuutta: oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä sekä toimiminen ympäristön puolesta. Lähiluonto sekä rakennettu ympäristö ovat sekä oppimisen kohteita että oppimisympäristöjä. ” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2018, 46)
Lasten luontosuhde ja kunnioitus luonnon monimuotoisuutta kohtaan kehittyy elämysten ja kokemusten kautta, joista lapset pääsevät iloitsemaan yhdessä tutkien ja pohtien sekä eri ilmiöille selityksiä etsien.
”Lapsia ohjataan kunnioittamaan luontoa, sen kasveja ja eläimiä. Ympäristökasvatuksella edistetään kestävään elämäntapaan kasvamista sekä siinä tarvittavien taitojen harjoittelemista. Näitä käytännön taitoja ovat esimerkiksi roskaamaton retkeily, kohtuullisuuden ja säästäväisyyden opettelu, ruokailuun liittyvä vastuullisuus, energian säästäminen sekä jätteiden vähentäminen.” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2018, 47)
Loppusyksyn Pedagoginen valmentaminen®-yhteistyön aiheeksi Tevellan kanssa muotoutui ”Mittaaminen ja luonnon tutkiminen”. Luonto on monipuolisen oppimisen paikka ja tähänkin kokonaisuuteen saimme lasten kanssa koottua tutkimiselle erilaisia, kiinnostavia ja innostavia aiheita. Jälleen kerran huomasimme, miten motivoivaa on, kun oppimisen välineet ovat oikeankokoisia, tarkoituksenmukaisia, toimintaan innostavia ja sen mahdollistavia. Mielenkiinto ja keskittyminen yhteisen tutkimuksen äärellä pysyy, kun lasten aloitteita ja ideoita huomioidaan ja välineistö on lapsen käteen sopivaa.
Tutkimisen tueksi voidaan tehdä mukaan luontoon kuvatukia ja huomioida näin myös eri oppijoiden tasavertaiset mahdollisuudet seurata tehtävien kulkua ja oppia monipuolisesti sanastoa. Tulosta kuvatuet lajittelutarjottimiin käyttöösi klikkaamalla tätä tekstiä.
Tietokirjallisuus sekä lehdet ja nettisivustot auttavat syventämään eri aihepiirien tutkimusta ja tietoa voidaan harjoitella etsimään yhdessä lasten kanssa, heitä kiinnostavista ilmiöistä ja asioista. Luontokasvatus antaa lapsille mahdollisuuksia oppia ja kokea luonnossa ja se opettaa lapsia arvostamaan myös luonnon ominaisuuksia hyvinvointia lisäävänä. Aistit saavat luonnossa rauhaa ja mieli sekä keho virkistyvät.
Ilmastokasvatus sekä Itämerestä huolehtiminen nousevat esille luonnon vesistöjä tutkiessa ja verrattaessa luonnosta kerättävää vettä puhdistettuun hanaveteen. Matemaattinen ajattelu kehittyy, kun tutkimuksiin otetaan mukaan muotoihin, kokoihin liittyviä pohdintoja, vertailevia tehtäviä ja mittaamista.
”Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelunsa eri vaiheissa oleville lapsille. Lapset tutustuvat matematiikkaan ja sen osa-alueisiin havainnollisen ja leikinomaisen toiminnan myötä. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota päivittäisissä tilanteissa ja lähiympäristössä ilmeneviin muotoihin, määriin ja muutoksiin.
Lapsia innostetaan pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan ilmaisemalla ja tarkastelemalla niitä esimerkiksi kehollisesti tai eri välineiden ja kuvien avulla. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia luokitella, vertailla ja asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä löytää ja tuottaa säännönmukaisuuksia ja muutoksia. Lapsia kannustetaan myös oppimisympäristöön liittyvien ongelmien löytämisessä, pohtimisessa ja päättelyssä sekä ratkaisujen etsimisessä. ” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2018, 46)
Vesitutkimusta lasten kanssa tehdessä vertasimme eri vesinäytteitä toisiinsa. Puhtaaseen hanaveteen verrattuna likaiselta näyttäneet vesinäytteet herättivät lapsissa paljon kysymyksiä ja pohdintaa. Leikki etenikin veden puhdistamiseen roskista Itämeri-puhtaaksi ajattelulla. Vedenpuhdistusleikki valmistui hetkessä, kun tarjottimelle lisättiin vettä ja roskia. Hienomotoriset taidot, keskittyminen ja silmä-käsikoordinaatio kehittyivät huomaamatta pienillä leikkipinseteillä roskia kerätessä.
Tässä blogikokonaisuudessa esitetyt video- ja tekstikokonaisuudet ovat saaneet vaikutteita STEAM-pedagogiikasta, jossa tiede, teknologia, insinööritieteet, taide ja matematiikka valjastetaan käyttöön luovasti lasten projekteissa ja toiminnassa.
STEAM- pedagogiikan tärkeimpiä tavoitteita on saada lapset ja nuoret kiinnostumaan matemaattis-luonnontieteellisestä toiminnasta, ilmiöpohjaisesta oppimisesta, jossa eri oppimisen alueet eheytyvät. STEAM- pedagogiikassa lasten kiinnostuksen kohteet, yhteisöllinen, tutkiva oppiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sulautuvat oppimisen prosessiin eheytyneeksi kokonaisuudeksi. Pienten lasten kanssa myös leikki oppimisen toimintana on keskeistä. Näin oppimisprosessi tuottaa elämyksiä, merkityksellisyyttä ja kokemuksia, joista lapset saavat iloa ja oppia.
Tässä blogikokonaisuudessa esiintyvissä projekteissa käytössä olevat tutkivan oppimisen välineet mahdollistivat monipuolisen ja lapsia innostavan leikin, tutkimisen ja taiteellisen ilmaisun tavat. Luontotutkimuksemme loppuhuipentumana lapset pääsivät tutkimaan ja muodostamaan omia versioita luonnon väreistä apuvälineinään suurentava luuppi, suuri koeputki sekä vesivärit pensseleineen.
Tehdään tutkimuksesta mielenkiintoisempaa vaihtamalla tavallinen suurentava luuppi erikoisluuppiin ja katsotaankin maailmaa kärpäsen silmin. Näyttävätkö tutut asiat erilaisilta kärpäsen silmin? Luontosuhde vahvistuu, kun luontoa tutkitaan eri näkökulmista.
Vielä marraskuussa on aikaa tutkimuspuuhille ja retkeilylle syksyisessä luonnossa. Suomen suurin ulkona oppimisen tapahtuma, Ulos, on tänä syksynä 13.-27.11.2021, vielä ehdit mukaan!
Teksti , kuvat ja video: Kidijobi