Leikin merkitys varhaiskasvatuksessa
Leikki voidaan helposti nähdä touhuna, jonka tarkoitus on viihdyttää lasta erilaisissa arjen tilanteissa. Leikillä on kuitenkin suurempikin merkitys. Se on uusien asioiden soveltamista ja mielikuvituksen valloilleen päästämistä.
Leikkiminen on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä – onhan se kuitenkin tilanne, jossa lapsi kokee ensimmäisiä sosiaalisia kanssakäymisiä toisten lasten kanssa. Leikin toteutus päiväkodissa ja sen ulkopuolella voi olla kasvattaja- tai lapsilähtöistä, molemmissa tapauksissa leikin merkitys on hyvin merkityksellinen.
Ympäristön virikkeellisyys vaikuttaa lasten leikkien syntymiseen. Usein virikkeellinen ja tarpeeksi tilava ympäristö kannustaa lapsia mielikuvituksellisiin ja vauhdikkaisiin leikkeihin. Toisaalta myös pelkistetty tila antaa lapsille mahdollisuuksia käyttää omaa luovuuttaan ja mielikuvitustaan.
Varhaiskasvattajana lasten leikkeihin voidaan vaikuttaa luomalla ympäristö, jossa jokainen lapsi pääsisi käyttämään omia vahvuuksiaan ja tuomaan niitä esille. Tämä toki edellyttää tutustumista lapsiin ja osallistamista heitä ympäristön suunnitteluun. Tämä voisi vahvistaa lapsen itsetuntoa ja kannustaa menemään vahvuuksien kautta myös epämukavuusalueille.
Lapsen on mahdollista leikkiä sekä yksin että muiden kanssa. Yhdessä leikkiminen vaatii lapselta valmiuksia ottaa myös muut lapset huomioon ja asettumaan toisen asemaan. Leikin aikana lapsille voi koitua tilanteita, joissa lapset joutuvat keskenään neuvottelemaan esimerkiksi pelisäännöistä.
Tämänlaiset tilanteet ovat hedelmällisiä lapsen kehityksen kannalta, sillä ne opettavat lapsille sovittelua sekä kompromissien tekemistä. Toisaalta yksin leikkiminen vaatii lapselta keskittymiskykyä ja leikkiin sitoutumista, kun vieressä ei olekaan toista henkilöä auttamassa ideoimisessa.
Varhaiskasvattajan ohjaamana leikki voi kannustaa toimimaan oppimistavoitteiden mukaisesti. Tällöin leikki auttaa lasta pitämään mielenkiinnon yllä opeteltavaan samalla, kun opettaja kehittää heidän mieltään.
Leikissä lapsi saa olla mukana oppimistilanteessa eikä joudu passiivisesti kuuntelemaan ohjeita, vaan saa osallistua ja oppia toimiessaan. Ohjatessaan leikkiä varhaiskasvattaja voi tukea lapsen kehitystä ja huolehtia, että lapsi saa tarpeelliset resurssit johdattaa leikkiä haluamaansa suuntaan. Leikkiä johdattaessaan kasvattaja saa myös tietoa lapsen kehityksen suunnasta ja voi ottaa sen huomioon tulevaisuudessa.
"Varhaiskasvatusikäisen lapsen arkeen
leikki sisältyy päivittäin.
Leikki voi olla lapselle myös se hetki päivässä, kun tämä pääsee irti omasta arjesta ja muutenkin ympärillä tapahtuvista asioista. Leikin keinoin voidaan toisaalta myös käsitellä haastavia ja arkojakin aiheita. Leikkihetket ovat usein hyvin tärkeitä ja lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä tukevia tapahtumakehyksiä. Leikkiin ei tarvitsisi myöskään aina kohdistaa tietynlaisia ennakko-odotuksia tai intentioita, vaan myös ns. vapaampi leikki voi olla lapselle useinkin yhtä hyödyllistä ja tarpeellista kuin ohjattu, johdettu tai etukäteen suunniteltu leikki.
Varhaiskasvatusikäisen lapsen arkeen leikki sisältyy päivittäin. Leikin avulla lapsi harjoittelee sosiaalisia taitoja ja kokeilee erilaisia rooleja. Leikkiminen päiväkodissa ja kotona eroaa myös paljon. Kotioloissa leikkiminen on vapaampaa eikä sitä ole rajattu aikaan tai paikkaan samalla tavalla kuin varhaiskasvatuksen piirissä. Kotona lapsella on tarjolla myös omia mieluisia leluja. Harvemmin sillä, minkälaisia lelut ovat, tai niiden määrällä on lapselle väliä, vaan leikki syntyy myös mielikuvituksen ja leikkikavereiden kautta.
Kirjoittajat: Lauri Heinonen, Eveliina King, Camilla Ruusunen, Ester Vuorio, Paula Ivanova ja Helmi Rysä. Kirjoittajat ovat varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoita Tampereen yliopistosta.
Artikkeli toteutettu yhteistyössä Itu ry:n kanssa.